Polttoainekriisi on öljyriippuvuuden syytä

Polttoaine on kallistunut viime aikoina voimakkaasti. Syynä on erityisesti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu USA:n aloittaman Iranin sodan myötä. Koska öljykauppa on globaalia, häiriöt saatavuudessa näkyvät nopeasti maailmanlaajuisesti. Tilanne ei ole mitenkään uusi tai edes yllättävä, edellisen kerran polttoainehinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2022 Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.

Fossiilinen polttoaine on tuontitavaraa, eikä Suomella ole omaa raakaöljyvarantoa. Maailmassa on muutamia maita jotka vastaavat suurimmasta osasta öljyntuotantoa. Siksikin energiajärjestelmämme riippuvuus öljystä heikentää mm. huoltovarmuutta ja talouden vaihtotasetta. Ja tietenkin öljyn käyttö on lopetettava myös ilmaston takia – fossiilisten polttoaineiden käyttö on pääsyy ilmastonmuutokseen.

Suomen energiasektorilla, erityisesti sähköntuotannossa, on viime vuosina tapahtunut valtava siirtymä pois fossiilisista polttoaineista, mutta liikenteen siirtymä pois fossiilisista on edennyt takkuillen.

Öljyriippuvuus on Suomen ongelma

Viimeeksi 2022 polttoaineen hinnannousuun reagoitiin laskemalla jakeluvelvoitetta ja polttoaineen verotusta. Vaikka näillä tempuilla saadaan hintaa polttoainepumpulla hieman laskettua, ne suoraan hidastavat vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä ja syventävät öljyriippuvuutta. Jakeluvelvoitetta ei ole vieläkään saatu palautettua sovitulle uralle, jotta liikenteen päästötavoitteet saavutettaisi – ja nyt keskustellaan taas sen laskemisesta. Jakeluvelvoitetta täytetään osin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla, jakeluvelvoitteen alentaminen lisää siis kalliin tuontiöljyn käyttöä vähentäen pohjoismaissa tuotettavien biopolttoaineiden käyttöä ja valmistamisen kannattavuutta. Samoin viime kuukausien ensirekisteröintitilastot ovat osoittaneet että korkea fossiilisen polttoaineen hinta ohjaa siirtymään sähköiseen liikkumiseen, viime kuussa valtaosa ensirekisteröinneistä oli jo täyssähköisiä [1].

Yhteenvetona voi siis todeta että fossiilisen polttoaineen tukeminen on väärä ratkaisu. Se pidentää öljyriippuvuuttamme ja hidastaa siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Globaalit konfliktit uhkaavat jatkua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut kohta viisi vuotta, ja Hormuzinsalmen tilanne ei ole selkeytynyt. Uhkana on siis vastaavia öljykriisejä jatkossakin – ne vaarantavat paitsi kilpailukykymme, huoltovarmuuden ja johtavat syvenevään energiaköyhyyteen haavoittuvissa ryhmissä.

Sähköistyminen kannattaa myös taloudellisesti

Syy on yksinkertainen – kustannukset. Sähköiset henkilöautot voittavat jo polttomoottoriauton elinkaarikustannuksissa useimpien tutkimuksien mukaan [7]. Tärkein syy on sähköisen liikkumisen huima energiatehokkuus, siinä missä polttomoottoriauto kuluttaa polttoainetta keskimäärin esim. 6l/100km (~60kWh/100km), sähköautojen kulutus on n. 15-20 kWh/100km sähköä. Voimme hyvin yksinkertaisesti laskea eron keskimääräisillä energiahinnoilla – 100km polttomoottorilla ja 1,8€/l polttoainehinnalla maksaa 10,8€/100km, kun sähköauton energiakustannus 15snt/kWh kotilatauksella on vain 2,3-3,0 €/100km. Jos henkilöautolla ajetaan keskimäärin 300 000km (paljon ajava autoilija) elinkaaren aikana, ero energiakustannuksissa on massiivinen. Polttomoottoriautoilija maksaa polttoaineesta 32 400€, siinä missä sähköautoilija maksaa vain 6900 €-9000€. Säästöä auton elinkaaren ajalta energiakustannuksista voi tulla siis jopa 20 000€!

Elinkaarikustannuksiin on tietenkin laskettava myös muita tekijöitä, kuten huollot, vakuutukset, verot, renkaat, ja tietenkin hankintahinta. Tällä hetkellä uusien sähköautojen hankintahinnat on keskimäärin vielä kalliimpia kuin polttomoottoriautojen, mutta ero on supistunut, ja esim. kansanautoksi tituleerattu Volkswagen Polo sähköauto maksaa vain n. 3000€-6000€ enemmän kuin edullisin vastaava polttomoottorimalli [2].

Huoltojen osalta useimmat arviot päätyvät siihen että sähköautojen huollot ovat edullisempia kuin polttomoottoriautoissa. Vakuutuksissa ero saattaa olla toisinpäin suuremman hankintahinnan vuoksi, mutta todennäköisesti kompensoituu edullisimmilla huolloilla [3].

Useimmat elinkaarikustannuksia tarkastelevat tutkimukset ovat päätyneet lopputulokseen että sähköauto on edullisempi ratkaisu polttomoottoriin verrattuna, vaikka tutkimuksissa ei ole käytetty edes nykyisiä öljykriisin aikaisia polttoaineen hintoja, tai otettu huomioon Suomen edullista sähköä [7, 8]. Suurin syy on matalammat käyttövoimakustannukset jotka kompensoivat korkeamman hankintahinnan.

Kaikkea liikennettä ei sähköistetä

Biopolttoaineet, esimerkiksi biokaasu, etanoli ja biodiesel ovat toimivia vaihtoehtoja, mutta niiden käyttöä rajoittaa kestävien raaka-ainevirtojen saatavuus. Suomen tieliikenteen kokonaisenergiatarve on 42 TWh vuodessa [9], ja arviot biokaasupotentiaalista ovat n. 10 TWh vuodessa [10] ja jalostetuista nestemäisistä polttoaineista metsäbiomassasta n. 10 TWh [11], tosin erityisesti puun käyttöä rajoittaa jo nykyisin korkeat hakkuumäärät, joten raaka-aineen kestävyyttä on syytä tarkastella. Käytännössä nämä polttoaineet yhdessäkään eivät riitä koko tieliikenteen irrottamiseen fossiilisista raaka-aineista, vaan niiden saatavuus riittää vain osaan nykyisestä liikenteen energiakäytöstä. Siksi nämä resurssit tulisi hyödyntää sektoreilla joissa sähköistäminen on hankalampaa, mm. maatalous, raskas liikenne ja lentoliikenne.

En pidä vetyä henkilöautojen käyttövoimana realistisena. Puhdas vety on sähkön jatkojaloste, ja konversiohyötysuhteesta ja kalliista laitteistosta johtuen käyttökustannukset tulee pysymään korkeampana kuin suorassa sähköistymisessä. Vetyteollisuudella on kyllä paikkansa – esimerkiksi sähköpolttoaineiden valmistuksessa. Niitä tullaan tarvitsemaan aiemmin mainituissa ”hankalasti sähköistettävissä” sektoreissa, mutta henkilöautoliikenne on helpoimpia sähköistämiskohteita.

Joukkoliikenne ja kevyt liikenne ovat erinomaisia ratkaisuja erityisesti kaupunkiympäristöissä, ja näitä edistämällä saadaan henkilöautoliikenteen ajosuoritetta ja siten energiankulutusta vähennettyä. Lisäksi tästä on paljon hyötyjä kaupunkisuunnittelulle, mm. vähentää ruuhkia ja pysäköintitarvetta.

Miten liikenne siirretään pois fossiilisista polttoaineista oikeudenmukaisesti?

Suomen henkilöautokanta on vanha, keski-ikä on n. 13 vuotta. Siirtymä ei tapahdu siis hetkessä, mutta sitä suuremmalla syyllä meidän on aloitettava nyt, tai mieluummin jo eilen. Tärkeintä on varmistaa että mahdollisimman suuri osa uusista henkilöautoista valitaan oikealla käyttövoimalla. Tähän politiikalla voidaan vaikuttaa monella tavalla – kohdistetaan hankintatuet pelkästään täyssähköisten autojen hankintaan, rajataan työsuhdeautoetu pelkkiin täyssähköautoihin, ja lopetetaan tyhjät lupaukset euron bensasta, jotka johtavat ihmisiä tekemään vääriä hankintapäätöksiä.

Uusista autoista tulee käytettyjä autoja, jotka ovat yhä suuremman väestöosan tavoitettavissa. Tällä hetkellä käytettyjen sähköautojen markkinat eivät ole vielä kypsyneet, ja mediassa keskustellaan vuorotellen siitä, että käytetyt sähköautot ovat liian kalliita vähävaraisille, ja siitä että käytettyjen sähköautojen arvonlasku on katastrofaalisen suurta ja pilaa sähköautojen hankinnan kannattavuuden. Molemmat eivät voi olla totta samanaikaisesti, vaikkakin yksittäistapauksia löytyy varmasti eri ääripäistä teknologian kehittymisen ja kilpailun kiristymisen myötä.

Tärkeimpiä toimenpiteitä käytettyjen sähköautojen hankinnan tukemiseksi olisi kohdentaa tukea nimenomaan energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille ja yrityksille. Ruotsi on osoittanut hyvän esimerkin siitä, suunnitelmallaan EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varojen käytöstä sähköistymisen tukemiseen pienituloisille kotitalouksille ja mikroyrityksille [5]. Suomessa on käynnistetty valmistelu saman mekanismin käytöstä, jossa 75% varoista tulee ETS2 päästökauppatuloista EU:lta [6].

Yleisimpiä myyttejä sähköistyvästä liikenteestä

Henkilöautojen käyttövoimat herättää voimakkaita tunteita ja keskustelu kärjistyy aina muutamien toistuvien myyttien ympärille. Yleensä niin, että mediaan nostetaan jokin katastrofaalinen yksittäinen tapaus, mutta laajempaa tilastoa ongelman yleisyydestä ei ikinä käsitellä. Luettelen tässä vastaukset yleisimpiin:

Sähköautojen akut hajoavat nopeasti ja johtavat kalliisiin korjauskustannuksiin

Tästä ei ole näyttöä, päinvastoin tutkimukset [12, 13] osoittavat että sähköautojen elinikä ylittää vastaavien polttomoottoriautojen eliniän. Varhaisissa sähköautomalleissa oli suurempi vikatiheys, mutta teknologian kehitys on muuttanut tilannetta sähköautojen eduksi. Yksittäisiä akkuvaurioita nousee suureen mediahuomioon, mutta samaan aikaan hyväksytään kaikessa hiljaisuudessa se että polttomoottoriautojenkin moottorit, vaihteistot ja päästöjenhallintajärjestelmät hajoavat ja johtavat kalliisiin remontteihin. Kuitenkin, meidän on varmistettava myös se että sähköautojen korjaaminen kustannustehokkaasti on oltava mahdollista, kuten esim. tässä kansalaisaloitteessa vaaditaan [14].

2. Suomessa ei riitä sähkö tieliikenteen sähköistämiseen

Koko tieliikenteen sähköistäminen lisää sähkönkulutusta noin 15 TWh (Huom! Nykyinen energiankulutus tieliikenteessä 42TWh!) [15]. Verrattuna Suomen nykyiseen sähkönkulutukseen, n. 90 TWh:n, lisä on n. 15%. Liikenteen sähköistäminen lisää siis suhteellisen vähän sähkönkulutusta, ja lisäksi sähköautot tarjoaa verkon kautta arvokkaita mahdollisuuksia. Joustavat latausajat ja sähkön syöttö takaisin verkkoon tukevat kuluttajien mahdollisuutta hyötyä sähkön hintavaihtelusta, ja tarjoavat jopa uusia tulovirtoja (V2G-teknologiat). Monissa omakotitaloissa ja taloyhtiöissä on mahdollisuus myös omaan aurinkosähköntuotantoon, jonka kannattavuutta sähköautojen lataus parantaa.

3. Sähköautot vaativat valtavia määriä mineraaleja ja saastuttavat enemmän kuin polttomoottoriauto

Elinkaarilaskenta osoittaa että täyssähköinen henkilöauto tuottaa EU:ssa 73% – 78% vähemmän hiilidioksidipäästöjä, kuin polttomoottoriauto [16]. Luvussa on siis tietenkin mukana myös akkujen valmistus. Faktaa on se että akkumineraalien tarve kasvaa, mutta EU-tasolla pyrkimys on pitää arvokkaat mineraalit kierrossa kasvavien kierrätysvelvoitteiden myötä [17] – fossiilinen polttoaine on kertakäyttötuote, akkumateriaalit kiertävät käytössä.

4. Sähköautot ovat paloturvallisuusriski

Sähköautojen palot ovat tilastojen valossa huomattavasti harvinaisempia, sekä absoluuttisesti, että automäärään suhteutettuna, kuin polttomoottoriautojen palot [18].

5. Sähköautoilu on vain varakkaiden ratkaisu

Miksi edullisempi käyttövoima jätettäisiin vain varakkaimpien ratkaisuksi? Kyse on ennenkaikkea siitä että miten siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti. Käytettyjen sähköautojen saatavuus on vielä rajoitettua, mutta sosiaalisen ilmastorahaston kaltaisilla mekanismeilla sähköistymistä voidaan nopeuttaa myös matalampituloisissa talouksissa.

Konkreettiset toimet polttoaineiden hintakriisiin vastaamiseksi

Tuetaan haavoittuvia kotitalouksia ja yrityksiä, ei fossiilisen polttoaineen käyttöä
- Ratkaisut liikkumistarpeeseen vaihtelevat mutta yhtälailla joukkoliikenteen tukeminen voi vastata tarpeeseen
- Olennaista on että tuki kohdistuu vain sitä tarvitseville, ja että tuki ei rajaudu fossiilisen polttoaineen tueksi
- Esimerkiksi sosiaaliturvan vahvistaminen ja energiaköyhyyden torjumiseen tarkoitetut toimet ovat tehokkaita
Vauhditetaan siirtymää pois fossiilisista tukemalla vaihtoehtoisten käyttövoimien hankkimista ja latauspisteiden rakentamista
- Rajataan uusien autojen hankintatuet pelkästään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin (autoetu, romutuspalkkio)
- Taloyhtiöiden latauspisteavustukset ja energianeuvontaan panostaminen
Valmistellaan EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varojen käyttö oikeudenmukaisella ja öljyriippuvuutta purkavalla tavalla
Jatketaan jakeluvelvoitteen nostoa ennustettavalla tavalla kotimaisen polttoaineentuotannon kehittämiseksi, öljyn käytön ja siten hintashokkien vaikutuksen vähentämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Lähteet: