Jaakko Hyypiä
Eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomen vaalipiirissä
Lappeenranta
Kaupunkikehityslautakunnan varajäsen
35-vuotias energiatekniikan diplomi-insinööri LUT yliopistosta
Väitöskirjatutkija
Osa-aikainen yrittäjä
Intohimona luonto, tekniikka ja tekeminen
Tirilän vapaapalokunnan jäsen
Reservin luutnantti
Luottamustehtävät Vihreissä:
- Etelä-Karjalan Vihreät Ry, hallituksen jäsen, sihteeri, 2026
- Vihreiden ilmasto- ja energiapoliittisen työryhmän jäsen, 2025-2027

Miksi pyrin eduskuntaan?
Minulle on tärkeää edistää Kaakkois-Suomen elinvoimaa, kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa sekä tasa-arvoista ja välittävää hyvinvointivaltiota.
Olen kotoisin Virolahdelta, sittemmin lappeenrantalaistunut, ja siten asunut suurimman osan elämästäni kaakossa. Olen nähnyt seudun nousut ja laskut ja nykyinen itäisen Suomen kuihtuminen ei pysähdy ilman toimia. Alueella olisi valtavasti tekijöitä, osaamista ja halua kehittyä, mutta samaan aikaan jäämme syrjään välttämättömistä infrastruktuuri-investoinneista. Roolimme puolustuksen etulinjassa saattaa estää mm. tuulivoimarakentamisen ja siten energiasiirtymän suuret investoinnit ja työllisyysvaikutukset.
Tiede ja faktat takaisin kunniaan päätöksenteossa!
Emme elä helpossa ajassa. Ratkaistavana on samanaikaisesti ilmasto- ja luontokriisi, talouden ja työllisyyden haasteet sekä suoranaiset uhkat demokratialle. Itänaapurimme jatkaa viidettä vuotta julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ja puolustuspanostukset ovat välttämättömiä. Nämä monet yhtäaikaiset kriisit eivät ole katoamassa mihinkään, mutta jotta voidaan tehdä kokonaisvaltaisia ja järkeviä ratkaisuja, tiedepohjainen ja faktapohjainen päätöksenteko on välttämätöntä.
Hyvinvointivaltio ja demokratia
Yhteiskunta digitaalistuu ja samaan aikaan sosiaalinen media ja populismi on polarisoinut keskustelukulttuuria. Demokratiaa on pyritty heikentämään mm. vaikuttamalla lehdistön riippumattomuuteen ja julkisen tiedonvälityksen ja tiedontuotannon rahoitukseen. Jotta demokratia voi toimia, tarvitsemme luotettavaa tiedonvälitystä. Leikkaukset koulutuksesta ja toimeentulosta vaarantavat monien tulevaisuudennäkymät sekä mm. korkeakoulutusasteen tavoitteet. Jos koulutus ei ole Suomen kilpailukykytekijä, mikä on?
Julkinen terveydenhuolto on ollut Suomen vahvuus, ja vielä 10 vuotta sitten arvioitiin että juuri Suomen julkinen terveydenhuolto on todennäköisesti maailman kustannustehokkain. Viime vuosina terveydenhuolto on ollut vakavasti alirahoitettu, hyvinvointialueiden rahoitusmalli on rikki, ja nousevat käyntimaksut iskevät kaikkein koviten kaikista vähävaraisimpiin. Tämä ei ole reilua eikä oikein.
Mistä rahat?
Siirrytään verotuksessa työn ja toimeliaisuuden verottamisesta kohti haittojen verotusta. Verotetaan mm. fossiilisia polttoaineita, luonnonvarojen käyttöä ja poistetaan tehottomat, säilyttävät yritystuet.
Kallis ja kansainvälistä verokilpailua pahentava yritysten yhteisöveron alennus (20% -> 18%) on peruttava. Ajetaan kansainvälisesti yhteisöjen minimiverotuksen korottamista. Yritysten innovaatioita ja T&K toimintaa edistetään erillisellä tukimekanismilla.
Puututaan veronkiertoon ja verotuksen porsaanreikiin, ja tehostetaan lainsäädäntöä yritysten voitonsiirron estämiseksi. Edistetään esimerkiksi digipalveluveron säätämistä (DST), jolla monikansallisia digijättejä saataisiin kansallisen verotuksen piiriin.
Puretaan byrokraattinen ja toimimaton sosiaalitukien loukku. Edistetään suoraviivaista mallia, joka tukee ihmisiä silloin kun tuelle on tarve, mutta mahdollistaa osa-aikatyön ja yrittämisen kokeilemisen ilman valtavaa byrokraattista taakkaa tai pelkoa toimeentulon katkeamisesta.
Mitä haluan poliitikalta?
Arvostan luontoa, haluan panostaa koulutukseen ja teknologiaan, sekä edistää tasa-arvoa ja ihmisten toimeentuloa. Konkreettisesti haluaisin edistää paremmin näiden seikkojen yhteensovittamista, esimerkiksi uskon, että vihreä siirtymä on suuri mahdollisuus, joka voi lisätä alueemme elinvoimaisuutta ja työllisyyttä, samalla pienentäen ympäristövaikutuksia.
Energia-alan kehittäminen
Väitöskirjatutkimukseni LUT yliopistossa keskittyy energiajärjestelmien mallinnukseen ja hiilidioksidin talteenottoon. Power-to-X-teknologiat ja arvoketjut ovat tärkeässä roolissa tutkimuksessani. Sivutoimisesti työskentelen perustamassani yrityksessä. Kolmen LUT-alumnin kesken kehitimme tuotteiston ja verkkokaupan, joka keskittyy off-grid aurinkosähköratkaisuihin.
Vapaa-aikana
Vapaa-ajalla harrastan juoksemista, vapaapalokuntatoimintaa ja veneilyä, ja nautin asioiden tekemisestä käsilläni, kuten remontoimisesta ja erinäisten laitteiden korjaamisesta.
Vastauksia kysymyksiin kuntavaalien 2025 vaalikoneissa
Ylen vaalikone
Etelä-Saimaan vaalikone
Helsingin Sanomien vaalikone
Seuraa minua sosiaalisessa mediassa! Voit ottaa myös yhteyttä sähköpostitse!
Kuntavaaliteemat 2025 vaaleissa
Työllisyys ja elinvoima
Etelä-Karjala ja koko itäinen Suomi on suurien haasteiden edessä. Metsäteollisuuden työpaikat vähenevät ja uutta työllisyyttä ei synny. Alue uhkaa jäädä periferiaksi.
Vihreän siirtymän investoinnit ovat valtava mahdollisuus. Erityisesti uusiutuva energia ja PtX teknologiat voivat tuoda uusia työpaikkoja ja verotuloja. Energiajärjestelmä on murroksessa ja se avaa paljon uusia mahdollisuuksia samanaikaisesti uudistaa taloutta kestävästi ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Alueella on suuri edelleen alihyödynnetty matkailupotentiaali.
Tuetaan ja kehitetään ratkaisuja miten valtava opiskelijavoimavara saadaan tehokkaammin valjastettua kaupungin hyödyksi. LUT Yliopiston osaaminen on suuri alihyödynnetty voimavara alueellemme.
Luonto ja ihmisen kokoinen kaupunki
Rakennetaan yhdessä kaupunkia ihmisille, ei pelkästään autoille. Kehitetään keskustaa, kevyttä liikennettä, julkista liikennettä, ja edistetään kaupungin puistoalueita ja kaupunkipuiden istuttamista. Samalla tuetaan kaupungin ilmastotavoitteita, houkuttelevuutta, sekä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Lappeenrannan metsienhoidossa pitää priorisoida virkistyskäyttö ja luontoarvot, eikä pyrkiä taloudellisen voiton maksimointiin. Etelä-Karjala on yksi Suomen ylihakatuimmista maakunnista, ja suojelualueiden määrä on yksi matalimmista, ja kaukana 30% tavoitteesta.
Pidetään huoli lähiluonnosta, joka on yksi Lappeenrannan suuria valttikortteja ja kilpailuetuja, ja tunnistetaan luonnon merkitys osana elinvoimaa.
Tavoitettavuus
Pidetään huoli väylistä ja tavoitettavuudesta. Erityisesti toimiva junayhteys on Lappeenrannalle elinehto. Toimivat yhteydet mahdollistavat pendelöinnin ja houkuttelevat asukkaita. Samalla vähähiilisten kulkuyhteyksien tukeminen edistää ilmastotavoitteita.
Osana tavoitettavuutta kevyen ja julkisen liikenteen edistäminen tulisi priorisoida – rakennetaan kaupunki jossa on aidosti mahdollista pärjätä myös ilman henkilöautoa, ja liikenneympäristö joka on turvallinen myös lapsille ja nuorille.
Tapahtumat ja matkailu
Lappeenranta tarvitsee vetovoimaisia tapahtumia. Tapahtumat taas vaativat toteutuspaikan.
Lappeenrannalla ei ole suurta ja tunnettua kesätapahtumaa. Pitäisikö olla, ja vahvistaisiko se kaupunkimme tunnettavuutta?
Saimaa pitäisi saadaan näkymään kaupungissamme muutenkin kuin Satamanlahdella, ja miten siitä saa matkailupalvelun – ympäristöä ja asukkaita kunnioittaen.
Rakennammeko kaupunkia autoille vai ihmisille?
Mielipidekirjoitus Etelä-Saimaa 14.3.2026
Miksi parkkipaikat ovat tärkeämpiä kuin viihtyisä ympäristö joka houkuttelisi asiakasvirtoja?
Artikkeli
Multi-operator biogenic CO2 hub linked with electricity and heat markets – International Journal of Greenhouse Gas Control
20 vuotta lappeenrantalaista soutamista ja huopaamista
Mielipidekirjoitus Etelä-Saimaa 14.9.2023
Mitä Lappeenranta voi tarjota, jotta nousisimme muuttotappiokunnasta muuttovoittajaksi?
Nopeat junayhteydet ovat elinvoiman ehto
Mielipidekirjoitus Etelä-Saimaa 16.11.2022
Tehokkaat junayhteydet Helsinkiin Lappeenrannan talouselämän ehtona.
Artikkeli väitöskirjatutkimuksesta
Optimizing E-Methanol Production: Effect of Electricity Price and Renewable Energy Volatility on Optimum Dimensioning and Operation